update

Annettiin yhdelle koulun opettajalle tyttövauvan vaatteita, jotka Henna osti kirppikseltä ja kestovaippoja, joiden käyttöä (trueammattilaisena) neuvon.

Random-kuvia päivityksen lisukkeena.

Ok. PNG-tyyliin (tähän ei vaan totu..) loppuviikon ja siis meidän viimeisen viikon suunnitelmat menevät uusiksi. Kuulemma huomenna, eikä ylihuomenna perjantaina, jolloin olisi koulun lopetusjuhla, meidän ei ole turvallista liikkua koulun suuntaan. Yhden opettajan puoliso on poliisi ja hän oli varoittanut, että voi olla isoja mielenosoituksia ja mellakoita ja valkoihoiset eivät välttämättä ole turvassa. Onneksi tuo mellakka-alue ei todennäköisesti koske meidän asuinaluetta ja pääsemme kuitenkin ehkä huomenna sentään kauppaan.

Harmittaa kyllä tosi paljon, jos ei päästä enää koululle hyvästelemään lapsia. Minulla on parille tytölle pienet lahjatkin valmiina ja aika leimiä, jos en pääse niitä antamaan. Ostin yhdelle tytölle kengät (tai siis flipflopit) - siniset - kuten hän lempivärikseen kertoi :) Hän on koulun vanhimpia oppilaita, tosi herttainen ja hymyilevä tyttö, jolla on vähän ikäviä kokemuksia takana. Koulun pihalla on usein lasinsiruja ja kaikkea terävää, joten ajattelin ostaa hänelle kivat kengät. Otin hänestä myös valokuvia, joista tulostin hänelle yhden. Toivottavasti pääsen antamaan ne hänelle :/

Ja noista tulosteista muodostuikin oikein murheenkryyni, kun tajusimme, että meillä ei olekaan Canon Selphyyn tulostinpaperia mukana! Tulostimessa oli kyllä mukana postikorttikokoinen paketti, mutta se sisälsikin käyttöohjeen. Eipähän täältäpäin maailmaa noita tulostinpapereita saatavilla.. noh, mentiin paikalliseen valokuvafirmaan ja tulostettiin sitten automaatista kaikki kuvat. Tarvitsimme kuvia myös id-kortteihin, jotka teimme koulun opettajille. Kiva on roudata tuota tulostinta sitten vielä Ausseissa for nothing :D Noh, tällä matkalla olemme vähän jo tottuneet muutoksiin ja pieniin vastoinkäymisiin.

Joni näytti miten Suomessa luokat ovat järjestäytyneet ja opetti tällä tavalla luokalle koulun sääntöjä. Opettaja halusi kokeilla myös samaa järjestystä ja totesi sen toimivaksi. Täällä oppilaat tekevät siis omia tehtäviään kääntyneinä omiin opiskelulooseihinsa, mikä toimii siksi, kun kaikki on niin eritasoisia ja tekevät eri tehtäviö. Mutta jos halutaan kertoa kaikille yhtäaikaa jotain, toimii suomi-järjestys ehkä paremmin :)

Ötökkäupdate: Olen helpottunut, kun huomasin ekoina päivinä täällä, että kaupungissa ei ole juuri minkäänlaisia ötököitä. Suomen inisevät hyttyset on paljon pahempia kuin mikään so far täällä.

Yhden hämähäkin litsasin kädelläni, jolloin tyypit sanoivat, että tuo on muuten maailman myrkyllisin hämähäkki, mutta sillä ei ole sellaisia hampaita, jolla se voisi lävistää ihmisen ihoa. Enkä ilmeisesti kuollut siihen lätkäisyynkään. Pari pientä hämistä rekisteröity ja yksi pikkutorakka olohuoneen pöydällä. Jossain talossa saattaa asustaa myös pieni hiiri, kun joku oli purrut sokeripussiin reiän ja jättänyt pienet papanat jälkeensä. Kaikki tämä on kuitenkin niin pientä kuin mihin olin varautunut! Oh, ja yksi pieni gekko oli lämmittelemässä patjamme ja sängyn välissä. Sekään ei oikeastaan hätkäyttänyt meitä, vaikka kotona olisin kauhuissani jos joku lisko olisi sängyssä :D Myös pari isoa lepakkoa lentämässä rekisteröitiin. Muutoin hyvin pienillä ötökkätraumoilla selvitty - ei edes yöperhosten ahdisteluja! Mutta toisaalta, ei myöskään kovin monia normiperhosia ole nähty, muutama iso mustavalkoinen kaunis perhonen, joita on mahdoton saada kuvaan.

Ruokaupdate: Henna on ruokkinut meitä hyvin lounaalla ja päivällisellä ja joinain aterioina olemme saaneet maistelleet papualaisia makuja. Henna on tehnyt hyvin kasvis- ja lihapitoisia ruokia, jonka vastapainoksi syömme vaaleaa riisiä ja paljon vaaleaa leipää peanut butterin kera :) Kyllä täältä voitakin saa, mutta se ei ole niin hyvää kuin Suomessa. Peanut butterissa on kivasti suolaisuutta joukossa ja makeuteen aamuisin on tottunut.

Itse olen jättänyt kahvinjuonnin vähemmälle, koska kaikki neste tarvitaan kehoon. Toisekseen maitotuotteet eivät ole ihan niin herkullisia, joten musta kahvi ei niin usein houkuta. Meidän perusostokset ruokakaupasta on kokista jano- ja ruokajuomaksi ja suklaamaitoa kalsiumin saamiseksi (se on hyvää..) ja ehkä joku pieni suklaajuttu. Kaikki täällä on kallista. Ruoka, juoma, asunnot, vesi, sähkö, internet - kaikki maksaa paljon. Jotenkin luulimme tätä enemmän Thaimaan tai Indonesian kaltaiseksi hintatasoltaan, mutta ei - kaikki maksaa enemmän. Ruoka on suunilleen samanhintaista kuin Suomessa - joitain eroja suuntaan ja toiseen löytyy.

True-pähköinöitä alkuperäispakkauksessaan. Haisee mullalle, maistuu hyvälle (maukkaammalle kuin ne rusinapähkinäsekoituksen pähkinät).

Tällä hetkellä kamppailemme sen kanssa, että saammeko vuokrattua Australiasta auton. Siihen olisi kuulemma tarvinnut kansainvälisen ajokortin, jonka saa vain Suomesta suomalaiselle ajokortille, mutta autovuokrauksen aussisivuilla sanotaan myös, että englanninkielinen käännös riittää, mutta so far emme tiedä mikä on tarpeeksi pätevä käännös (englanninopettaja, lakimies, poliisi, liikennevirasto..?). Suomesta saimme tylyhkön viestin, että ei voida skannata sitä teille. Sen voisi hakea siis etänä lomakkeella, mutta emme usko, että se ehtis valmiiksi asti, saati Australian pohjoisosiin parin viikon päähän. Montaa sanaahan ajokortissa ei edes ole ja siinä lukee myös Driving licence, mutta jos byrokratia voittaa, emme saa vuokrattua autoa Ausseista. Se olisi ollut meille huippuvaihtoehto nähdä maata enemmän ja auto on sellainen van-malli, jossa kaksi ihmistä nukkuu helposti - säästettäisiin yöpymiskuluissa reilusti.

Suomeen paluupäivä on vieläkin vähän kysymysmerkki, riippuen nyt siitä miten autoasiat ja raha-asiat menevät, mutta ollaan kotimaassa kuitenkin elokuun alkupuolella. Ihan kiva kyllä päästä vähän kotimaankin kesästä nauttimaan ja rakkaista ihmisistä ennen syksyn uurastuksia :)