keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Helmikuu

Toissa viikonlopun vietimme Keuruun IsoKirja-opistolla ja toimme mukanamme tiiminjohtajan pätevyydet. Käytännössä saisimme nyt paperilla johtaa aktioita ympäri maailman, mutta koulutuksesta poiki paljon ainesosia myös Papuan matkaa varten.

Lähdimme pitkälle ajomatkalle takaisin itään mukanamme iso annos rohkaisua ja tieto siitä, että matkamme takana tulee seisomaan myös maailmanlaajuinen lähetysjärjestö. Lähtömme on virallistettu lähetysharjoitteluksi, upeaa! Me - kaksi tavallista ihmistä, joiden sisälle on asetettu intohimo ja rakkaus Jumalaa kohtaan. Jumalan rakkaus, joka aiheuttaa rakkauden ihmisiin. Ehkä meistä joskus tulee ammatiltamme lähettejä - ehkä toteutamme kaikkein tärkeintä kristityn tehtävää jotenkin muuten, mutta tämä on joka tapauksessa maailman suurin seikkailu.

Into on pakkaantuntut sisälle, vaikka kyllä vähän jo sitä ulospäin roiskimme. Yritämme saada matkan toteutumaan. Ajatuksissa ja järjestelmissä me olemme täysin lähdössä. Käytännössä siihen vain tarvitaan pieniä (meille suuria) taloudellisia ihmeitä. Luotto Jumalaan voimistuu.

Matkavalmistelut ovat vähän edenneet. Olemme katsoneet tarkkoja lentoja ja rahaa meillä on menolippujen verran. Tarvitsemme vielä 2000 euroa paluulippuihin ja jonkin verran rahaa asumis- ja matkajärjestelyihin. Olemme hyvin vähätuloinen talous, minä olen osa-aikatöissä ja mies opiskelee. Kuukausittaisesta tuloista on hankala säästää.

Olemme olleet yhteydessä Papuan yhteyshenkilöön ja saaneet rohkaisevan kuvan tehtävästämme siellä. On monia asioita missä voimme auttaa. Kohteemme on kristillinen koulu slummilapsille. Lapset ja perheet - jo heidän kohtaamisensa ja rakastamisensa voi olla merkittävää. Kulttuurieroja meillä on varmasti satoja, mutta olen ainakin ennakko-odotuksissani sitä mieltä, että rakkauden kieli on kansainvälinen. Hyväksyminen, huomioiminen, läheisyys, auttaminen.


Olen ristinyt mustan kovakantisen vihkon matkakirjaksi, johon kaikki suunnittelu, pakkaus- ja hankintalistat, budjetti, toimenpiteet matkasta kirjataan - jos muistetaan. Usein käymme vain innostuneita tai pohdiskelevia keskusteluja tulevasta.

Pystytämme työhuoneeseen myös Papua-boksin, johon keräämme kaikki vaatteet ja tarvikkeet, joita kevään aikana ladomme reissutavaroita. Näin ne ei pölyty tai ryttäänny pyörien jossain ja näemme selvästi mitä meillä jo on.

Matkatavaroista ja survival kitistä tuleekin varmasti kevään mittaan asiaa... Ja se kevät näyttää tulevan ennakoitua nopeammin. Nurmikot paljastuvat jo helmikuussa, loskaa ja kuraa piisaa hyvissä ajoin.